Jon Anderson

Accringtonissa, Lancashiressa syntynyt Jon Anderson kehitti jo 1960-luvulla hyvin korkean tenorin äänen ja sävellystyylin, joka suuntautui progressiiviseen rockiin, sinfoniseen rockiin ja soolotuotannossa melodisempiin tai ambient-henkisiin muotoihin. The Warriorsin ja Mabel Greer’s Toyshopin kautta hän perusti vuonna 1968 yhdessä Chris Squiren kanssa Yes-yhtyeen ja vaikutti päävokalistina ja sanoittajana yhtyeen soundin muotoutumiseen keskeisillä albumeilla kuten The Yes Album (1971), Fragile (1971) ja Close to the Edge (1972). Hänen työnsä erottuu selkeistä laululinjoista, kunnianhimoisista harmonioista ja teksteistä, jotka usein liittyvät mielikuvituksen, spiritualisuuden tai luonnon teemoihin. Yesin rinnalla hän käynnisti soolouran albumeilla Olias of Sunhillow (1976), Song of Seven (1980) ja Animation (1982) sekä laajensi uraansa projekteilla kuten Jon and Vangelis, Anderson Bruford Wakeman Howe, Anderson/Stolt ja Anderson Ponty Band. 2010-luvulta lähtien Jon Anderson jatkoi soolokiertueita ja monipuolisti yhteistyöprojektejaan, ennen kuin julkaisi 1000 Hands: Chapter One vuonna 2019 ja True vuonna 2024 The Band Geeksin kanssa — kokoonpanon, jonka kanssa hän myös esitti livenä osia Yesin klassisesta repertoaarista.