Kim Richardson

Syntynyt Richmond Hillissä Ontariossa, Kim Richardson vakiinnutti asemansa ensin 1980‑luvun puolivälissä repertuaarilla, joka sijoittui dance‑popin, R&B:n ja soulin välimaastoon, ennen kuin hän laajensi uraansa jazzin, gospelin, bluesin ja musikaaliteatterin suuntaan. Muusikoista ja näyttelijöistä koostuvasta perheestä kotoisin oleva Richardson aloitti lavalla The Richardsons -yhtyeessä ja myöhemmin soolouralla singleillä "He’s My Lover" (1985), "Peek-a-Boo" (1986) ja "I Want It" (1987). Tämä varhaisvaihe toi hänelle kaksi Juno‑palkintoa, merkittävän virstanpylvään kanadalaisella urallaan. Myöhemmin Montrealissa asettunut Kim Richardson kehitti säännöllisen läsnäolon Québecin esiintymislavoilla sekä päälaulajana, kuorolaulajana että musikaaliinterpretina. Hän on tehnyt yhteistyötä muun muassa Montreal Jubilation Gospel Choirin ja Jim Hillman and the Merlin Factorin kanssa, jatkaen samalla omien projektien toteuttamista. Hänen diskografiansa sisältää albumit Kaleidoscope (2006) ja Mes amours (2011). Kim Richardson osallistui myös Funkytown‑elokuvan soundtrackille vuonna 2011 ja on vuosien varrella jatkanut uraansa Montrealin soul‑, jazz‑ ja gospel‑skeneissä, muun muassa äskettäisten yhteistyöiden kanssa Jonathan Royn kanssa.