Daïda

Nimi DAÏDA viittaa Daïdarabotchiin, japanilaisen mytologian jättiläismäiseen olentoon — mielikuvaan, joka läpäisee tämän yhtyeen musiikin, joka on omistautunut sähköiselle ja progressiiviselle jazzille. DAÏDA kehittää sävelkieltä, jossa improvisaatio pysyy keskeisenä, mutta muotoutuu tiiviimpiin rakenteisiin, joita ravitsee yhtä lailla nykyisen populaarimusiikin energia kuin modernin jazzin kieli. Projekti yhdistää hermostuneita pulssituksia, laajoja melodioita, jännitteisiä osuuksia ja ilmavampia hetkiä, leikitellen akustisten tekstuurien ja sähköisen intensiteetin dialogilla. Daïdan estetiikassa Christian Scottin, Joe Hisaishin tai Radioheadin kaltaiset viitteet ilmenevät mieltymyksenä kontrasteihin, kertoviin tunnelmiin ja lähes transsiin nouseviin kehityksiin, kuitenkaan karsimatta tilaa solisteilta ja kollektiiviselta soitolta. DAÏDA sijoittuu näin nykyiseen jazzkenttään, joka on avoin sävellyksen, grooven, lyyrisyyden ja äänellisten tutkimusten väliselle vuorovaikutukselle, ja musiikki on ajateltu yhtä lailla live-esitystä kuin kuuntelua varten.