Selig

1990‑luvun alussa Hampurissa syntynyt saksalainen yhtye Selig edustaa saksankielistä rockia, johon vaikuttavat grunge, psykedelia ja melankolinen sanoittaminen. Laulaja Jan Plewkan ja kitaristi Christian Neanderin ympärille rakentunut bändi kehitti tiiviin soundin, jota kantaa vahvasti läsnä oleva basso‑rummut‑rytmisektio ja alun perin koskettimet, jotka korostivat psykedeelistä puolta. Selig herätti huomiota vuosikymmenen puolivälissä itseään kantavalla albumilla 'Selig' (1994), jota seurasivat 'Hier' (1995) ja 'Blender' (1997), joissa tuotannossa oli muun muassa Franz Plasa, mikä vakiinnutti yhtyeen aikansa saksankielisellä rock‑kentällä. Vuoden 1999 hajoamisen jälkeen Selig palasi vuonna 2008 ja jatkoi nopeasti studioalbumien tekemistä, aloittaen 'Und endlich unendlich' (2009), sitten 'Von Ewigkeit zu Ewigkeit' (2010) ja 'Magma' (2013), ja myöhemmin 'Kashmir Karma' (2017) ja 'Myriaden' (2021). Seligin saksankieliset tekstit ovat usein introspektiivisiä ja liittyvät sovituksiin, jotka vaihtelevat raskaan rockin kohtauksista popimmempiin balladeihin, mikä on mahdollistanut yhtyeen esiintymisen sekä klubeilla että suurilla festivaaleilla Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä ja säilymisen pysyvänä viitteenä saksankielisissä rockpiireissä.