Olavi Uusivirta

Syntynyt Helsingissä 1983, Olavi Uusivirta nousi esiin suomalaisella musiikkikentällä 2000-luvun alussa suomenkielisellä poprockillaan, jossa kohtaavat suoraviivaiset melodiat, kitarat, kevyt new wave -jännite ja ajoittain folk-vaikutteet. Laulaja, lauluntekijä ja näyttelijä, koulutukseltaan Helsingin teatterikorkeakoulusta, julkaisi debyyttialbuminsa Nuoruustango vuonna 2003 ja sen jälkeen Me ei kuolla koskaan (2005), Minä olen hullu (2008) sekä Preeria (2010). Repertuaari kehittyi myöhemmin avoimempiin muotoihin, erityisesti albumeilla Elvis istuu oikealla (2012), Ikuiset lapset (2014) ja Olavi (2016), ja myöhemmin Skorpioni (2019) sekä Pieni kuolema (2022). Soolouran rinnalla hän toimi toissijaisena rumpalina yhtyeessä Soma ja osallistui Absoluuttinen Nollapisteen Pisara ja lammas -projektiin. Myös elokuva- ja televisioala ovat osa hänen uraansa Suomessa, mutta musiikki säilyy keskeisenä punaisena lankana uralla, joka on juurtunut pohjoismaiseen rockiin ja poppiin – ilmeikkäällä laululla ja teksteillä, jotka yhdistävät energiaa, melankoliaa ja arjen tarkkanäköisyyttä.