Michael Monroe

Syntynyt Helsingissä nimellä Matti Antero Kristian Fagerholm, Michael Monroe nousi näkyvästi esiin 1980‑luvun taitteessa Hanoi Rocks -yhtyeen myötä, jonka hän perusti Andy McCoyn kanssa. Yhtye yhdistettiin nopeasti estetiikkaan, jossa kohtasivat glam rock, glam punk, hard rock ja proto‑punkista periytyvä energia. Laulajana mutta myös saksofonistina ja huuliharppua soittavana Monroe kehitti suoraviivaisen, hermostuneen ja melodisen tyylin, johon vaikuttivat yhtä lailla 1970‑luvun rock’n’roll kuin Lontoon musiikkiskenekin. Hanoi Rocks hajosi vuonna 1985, minkä jälkeen Monroe jatkoi soolouraansa Euroopassa ja New Yorkissa, muun muassa albumeilla Nights Are So Long (1987) ja Not Fakin’ It (1989), sekä projekteissa kuten Jerusalem Slim yhdessä Steve Stevensin ja Demolition 23:n kanssa Sami Yaffan kera. Vuosien varrella hän on tehnyt yhteistyötä myös useiden kansainvälisen rock‑piirin muusikoiden kanssa, muun muassa Steven Van Zandtin ja Guns N’ Rosesin kanssa. Hanoi Rocks palasi 2000‑luvulla, mutta lopetti jälleen 2009; myöhemmin Monroe perusti oman nimensä mukaiseen kokoonpanon Sami Yaffan, Steve Conten ja Karl Rockfistin kanssa. Tänä aikana syntyivät levyt Sensory Overdrive (2011), Horns and Halos (2013), Blackout States (2015), One Man Gang (2019) ja I Live Too Fast to Die Young! (2022).