Kolmas Nainen

Perustettu vuonna 1982 Alavuksella, Suomessa, Kolmas Nainen kuuluu suomirockiin kirjoituksellaan, joka sekoittaa rockia, poprockia ja folk-vaikutteita yhtyeen kokoonpanossa, joka keskittyy suomenkielisiin kappaleisiin. Kvartetti sai huomiota jo vuonna 1984 Suomen rockin mestaruuskilpailussa, ennen kuin se vakiinnutti paikkansa paikallisella kentällä julkaisujen sarjalla, joka ilmestyi 1980-luvulla ja 1990-luvulla, muun muassa Kolmas Nainen (1986), Paha minut iski (1987), Hikiset siivut (1989), Hyvää ja kaunista (1990), Elämän tarkoitus (1991), Tiheän sisään (1992) ja Onnen oikotiellä (1994). Pauli Hanhiniemen ympärillä, jonka laulun ja kirjoittamisen rooli on suurelta osin muokannut yhtyeen identiteettiä, Kolmas Nainen kehittää suoran, melodisen ja maadoittuneen soundin, jota kantavat kitarat, niukka rytmi ja arjen tekstit. Eronnut vuonna 1994, yhtye palasi yhä säännöllisemmin lavalle vuodesta 2009 eteenpäin, kiinnittyen Sydänääniä (2009), Me ollaan ne (2013) ja Linjassa (2019) -albumien myötä. Toinen ajanjakso jatkaa yhtyeen estetiikkaa ilman merkittäviä katkoksia, helposti lähestyttävässä rock-hengessä, korostaen kertosäkeitä ja yksinkertaista tarinankerrontaa. Kolmas Nainenin tarina liittyy myös Timo Löyväyn, alkuperäisen kokoonpanon kitaristiin, joka palasi uudelleenjäsentelemisen aikaan ja jonka menehtyminen vuonna 2024 päättyi.