Enno Poppe

Vuonna 1969 Hemerissä Nordrhein-Westfalenissa syntynyt Enno Poppe on Berliinistä käsin rakentanut uraa säveltäjänä ja kapellimestarina, joka on tiiviisti yhteydessä saksalaiseen ja eurooppalaiseen nykymusiikkiin. Hän opiskeli sävellystä ja kapellimestarointia Hochschule der Künste Berlinissä ja myöhemmin äänisynteesiä sekä algoritmista sävellystä Zentrum für Kunst und Medientechnologie Karlsruhessa. Poppen musiikki käsittelee mikrovariatioita, äänimassoja, klangi-liukumia ja muuntumisprosesseja kielellä, joka sijoittuu orkesterikirjoituksen, kamarimusiikin ja näyttämömuotojen väliin. Vuodesta 1998 lähtien hän on johtanut ensemble mosaikia, joka on vakituinen toimija Berliinin nykymusiikkikentällä, ja hän on myös opettanut Hochschule für Musik Hanns Eislerissä. Hänen tuotantoonsa kuuluvat oopperat Interzone (2003–2004), Arbeit Nahrung Wohnung (2006–2007), joka kantaesitettiin Münchenin biennaalissa 2008, ja IQ (2011–2012), sekä orkesteri- ja kamariteokset kuten Holz (1999–2000), Öl (2001–2004), Speicher (2008–2013), Prozession (2015–2020), Rundfunk (2015–2018) ja Augen (2020–2022). Enno Poppe on työskennellyt myös yhtyeiden ja instituutioiden kuten Ensemble InterContemporainin, Ensemble Modernin, Klangforum Wienin ja Donaueschinger Musiktage -festivaalin kanssa.