Buika

Syntynyt Palman de Mallorcalla vuonna 1972 Guinea Ecuatorialista kotoisin olevien vanhempien lapsena, Buika — koko nimeltään Concha Buika — on luonut omaleimaisen uran Espanjan, Afrikan ja latinalaisen maailman välimaastossa. Alkujaan Mallorcan klubeilla esiintyen soulia, rhythm and bluesia ja elektronista musiikkia laulanut Buika suuntasi vähitellen kohti repertuaaria, joka yhdistää coplan, flamencon, boleron, jazzin ja afro-karibialaiset vaikutteet. Madridissa asuen Buika äänitti ensimmäisen albuminsa duona Jacob Suredan kanssa vuonna 2000 nimellä «Mestizuo», sitten oman nimeään kantavan levyn vuonna 2005, ennen kuin hioi ilmaisuaan albumeilla «Mi niña Lola» (2006) ja «Niña de fuego» (2008), joissa korostuvat pelkistetyt sovitukset, flamencokitara ja intiimi laulu- ja sanoitustyyli. Yhteistyö kuubalaisen pianistin Chucho Valdésin kanssa «El último trago» (2009) -levyllä avasi Buikalle lisää ovia kansainvälisille jazz-areenoille. Myöhemmin ilmestyivät «La noche más larga» (2013) ja «Vivir sin miedo» (2015), levyt, joilla espanja ja englanti vuorottelevat ja joissa hitaat balladit, latinalaiset rytmit ja soul-vaikutteet kohtaavat. Lukuisilla jazz- ja maailmanmusiikkifestivaaleilla esiintyvänä ja satunnaisesti elokuva- ja muissa yhteistyöprojekteissa mukana olevana Buika jatkaa vokaalista työtään improvisaation, kielten sekoittamisen ja lauluista tehdyn hyvin suoran tulkinnan parissa.